Helepotti

Helepotti eli helpotti ;)  Onnistuminen niin monen vaikean hetken jälkeen tuntuu aivan hurrrrrrrrjan hyvältä!!!
Sorkka- ja makaustreenit tuottivat toivotun tuloksen. Tänään VOI1 46p!!! Meidän tuomariryhmässä oli pelkästään voi-koiria ja saimme päivän kolmannen jäljen. Kuuma oli kuin mikä ja hikoiltua tuli useamman päivän edestä. Alkumakauksen Josi malttoi nuuhkia hyvin ja hyvin lähti jäljestyskin alkuun. Vaikealta minusta tuntui, kun koiraa korkeampaa suopursua oli riittämiin ja minusta tuntui että J seikkaili jäljen sivussa liian paljon. Katkokulma -joka oli vasemmalle- teetti hurjasti töitä. Josi rengasti oikealle vähitellen suurentaen rengastusta. Lopulta kirsu osui jatkolle ja päästiin etenemään. Makauksista mie huomasin kolme. Niistä yhden J meni yli, yhden nuuhkaisi selvästi ja viimeisen kohdalla pysähtyi, kääntyi katsomaan meitä muita!! Siis selvästi katsoi, että huomasitteko varmasti :D  Sitkeä jäljestäjä vaikka sää oli tosi kuuma ja jälki meni pääasiassa suolla, rämettyneessä sellaisessa. Kaato tuli mulle yllätyksenä, en odottanut sitä vielä. Vaikkakin tuntui tuo jälki aivan hurjan pitkältä, oli niin kuuma. Josi pysähtyi kaadolle ja oli todella kiinnostunut siitä. Voi sitä kehumista ja kurkun sekä Cesarin syöntiä, ja vielä lisää kehumista. Tahtoa ja sitkeyttä tuolla pikkukoiralla on. Nyt todistetusti myös taitoa. Hieman olin epäileväinen tuloksesta, sillä aika tuntui menneen täyteen. Ainakin hyvin lähelle. Enhän mie mitenkään olisi osannut hoputtaa Josia vauhdikkaammin eteenpäin mutta kello näytti hyvin lähelle 45 min kun olimme kaadolla.
Tulosten luvun yhteydessä tuomari kiitteli, että jäljet eivät olleet liian lyhyiä. Hän myös mainitsi, että Josin jäljellä edettiin hyvää vauhtia; ainut pysähdys tuomarille ja oppaalle oli katkokulmalla. Ja aikaa meni se lähes sallittu maksimi. Tästä sain käsityksen, että jäljen pituus oli vähintäänkin sopiva. Miten tuon muuten sanoisi? Pitkähkö? Mutta Josi teki tänään uroteon ja meidän treenit eivät todellakaan ole olleet turhia. Ne ovat toimineet. Jees! Niitä siis jatkamme. Ja Josille tuo vasemmalle kääntyvä katko on näköjään paljon vaikeampi kuin oikealle kääntyvä. Ehkä tulee tehtyä jälki ennen seuraavaa koitosta? Nyt ei tehty ollenkaan jälkeä neljään viikkoon, pelkästään sorkkaa ja makauksia treenattiin.
Meidän tekemältä jäljeltä tuli valitettavasti nolla. Aika meni umpeen ja sorkkakaan ei kiinnostanut. Mulla olis muutama vinkki tuohon sorkka-asiaan :D :D  Olin jälkiparina ensikertalaisen kanssa ja olipa mukavaa tehdä avo-jälkeä pitkästä aikaa. Ja innokas aloitteleva mejäilijä oli kyseessä, joten toivottavasti osasin neuvoa ja rohkaista häntä ihanassa harrastuksessa eteenpäin. Nyt mie oon kyllä ansainnu kunnon löylyt ja vähän ruokaakin. Josi järsi äsken ydinluuta ja nyt palkinnoksi saamaansa herkkutikkua. Nautitaan nyt!!

VEsiPEto ja uudet kujeet

Tänään päästiin tutustumaan vepeen elikkäs vesipelastukseen. Sää suosi (kuten viimeaikoina monesti) ja aurinkoisessa alkuillassa pääsi punaturkki kastelemaan turkkinsa useampaan kertaan.
Paikalla oli kymmenisen koiraa omistajineen (kolme tolleria!! Sera, Puntti ja Josi).
Josihan tykkää uimisesta, ei pelkää uusia juttuja ja haluaa tehdä lähes mitä vaan. Kunhan vaan tehdään niin kivaa on. Tutuksi tuli kumivene, siinä oleminen kun oltiin vesillä ja meno rannalla veneeseen ja hyppy pois. Sitten J pääsikin veneeseen ja hyppäsi sieltä veteen ja ui miun luo rantaan. Ihan pää pyörällä on mulla vieläkin, joten en millään muista missä järjestyksessä mitäkin tehtiin. Yhden tehtävän jokainen teki vuorollaan ja sitten kierros uusiksi uuden tehtävän kanssa. Eli Jooseppi hyppäsi veneestä ja ui rantaan, kävi/nouti veneestä narun (se millä venettä koira vetää, hinaa..) ja hieman jopa vetikin venettä narussa. Tai mikä naru se oli - paksumpi köysi paremminkin. Mutta kaikkiaan aivan mahtava ilta. Josi tykkäsi aivan höpelönä ja mie myös. Eikä tuo vissiin ihan huonokaan ollut. Ehkäpä ensi keväänä alkeiskurssilta meidät löytää.

Jotain saatiin ikuistettua eli tässä Josi on just hyppäämässä veteen. Ihana into tuolla koiralla. Ei merkkiäkään arkuudesta tai jännityksestä. Tahtoo tehdä!

Tykkääkö?

Johan on ollut viikko. Hellettä, rankkasadetta ukkosen kera ja viileämpää - näin säiden puolesta. Treenirintamalla puolestaan huippua, ihan "syvältä" ja harmaita hiuksia tuottavaa. Eli helteellä tehty makaustreeni + sorkka meni aivan huipusti. Ei paremmin vois koira enää makauksia merkata. Makaukset oli vuorokauden vanhoja, Josi lenkkeili vapaana ja mie olin kärppänä palkkaamassa ja kehumassa heti. Yllättäen paluumatkalla olikin sorkka ja sekin piti nuolla ja nuuhkia tarkasti. Jes! Hellettä oli ihan kiitettävästi, varmasti reilut +25 taas kerran. Kylläpä jäi hyvä mieli.

Tollereitten noutotreeneissä Josi puolestaan esitti kaikki huonot temppunsa. Kuumanahan tuo koira käy kuin perunakattila ennen noutoon lähetystä. Tälläkertaa ykkösmarkkeeraus oli aivan liian kuumuttava, vaikka meidän takanakin oli dami. Josi ei siis voinut tietää kumpi pitää noutaa. Ja kun mikään komento ei mennyt perille ja vielä karkuunkin lähti, niin jopas oli jooo... Eipä ole oltu kimppatreeneissä varmaan vuoteen ja se kyllä näkyi. Poislähtiessä ei meinannut auton ikkunoista nähdä yhtään mitään: sattui sen verran kova ukkoskuuro päälle. Kotona ei tietenkään ollut satanut pisaraakaan..

Tänään sitten kun oli melkoisen mukava +17 asteinen ilta, mukana oli sorkka. Heitin sen matkalla autosta metsään, että Josi löytää sen lenkillä ollessamme. Ja mitäs sitten? No eipä sorkka kiinnostanut pätkääkään! Voi arghhhh ja ahistus!!! Mie vähän heittelin sorkkaa ja kyllähän Jooseppi sitten hieman nuoli ja otti suuhunkin sen. Palkaksi herkkua kitusiin ja kehuja. Ja sama uudestaan muutaman kerran. Joopa. Sunnuntaina on siis koe. Onneks matka ei ole pitkä eikä majoituskulujakaan tule. Mutta jatkoa ajatellen kyllä mietityttää, että lähdetäänkö kauemmas kokeeseen ja maksetaan bensat, koemaksu, majoitus ymym siitä ilosta, että J liihoittelee lopussa sorkan yli. Onhan aina ollut selvää, että käymme kokeissa niin kauan kun Josi tykkää jäljestää. Nyt kysynkin: Tykkääkö?

Kotona omassa pihassa sorkka kiinnosti melkoisen paljon. Ja kukapa arvaa sen herkkupalkkion? Kurkkua!!!

Kuuma, kuumempi..

Hei hellettä. Onneksi välillä jaksaa istua auton rattiin ja ajaa keskelle metsää vilvoittavien suolampien läheisyyteen. Josi The Vesipeto nauttii uimisesta yli kaiken ja kyllähän se varmasti ainakin hetkellisesti viilentää oloa. Ensi viikolla päästään tutustumaan vepeen ja se varmasti on myös mukavaa.

Juhannus lomailtiin mökillä. Josilla riitti tekemistä, kun piti mm kaikkien ihmisten (4-6) tekemiset seurata ja vahtia. Pallogrilli oli varmastikin suosituin vahtimisen kohde. Kyllä varmasti J osaisi paistaa makkarat ja pihvit, perunat ja kesäkurpitsat sekä muurinpohjaletut onnistuisivat taatusti myös. Myös uimista Jooseppi pääsi harrastamaan ja kuivaa peuran sorkkaa sai välillä etsiä. Nukkuminen ihan oikeassa sängyssä tuntui maistuvan hyvin. Leppoisaa oleilua ja tietenkin voikukkien syömistä siinä sivussa.

Nyt siis kärvistelemme yli +30 asteen lämmössä. Tänään ei ajella minnekkään, pysytellään kotona. Asfalttikin varmasti polttelee koiran tassuja, joten pakolliset pissa-kakka-lenkit pyrin tekemään nurmikolta hiekkatielle vältellen päällystettyjä teitä. Ei helppoa mutta onnistuu.
Yksi reissu tuli tehtyä eläinlääkäriin, kun rokotukset laitettiin kuntoon ja tutun kuuloisille oireille saatiin lääkitys eli nenäpunkit tuntuvat vaivaavan. Aivan hurjan kuuloisen "ryystämis"session Josi esitti juhannuksena ja niitä on lievempinä tullut muutamia aiemmin. Toivottavasti syynä on tuo ja lääkkeet tepsivät, sillä oireiden jatkuessa tiedossa on kuvauksia ym.

Makaustreeni tehtiin maanantaina. Ja ei mitään hajua ollu Josilla asiasta. Tällä kertaa Jooseppi oli valjaissa ja liinassa. Miun piti pysäyttää koira ja osoittaa makaus, kun tämä häntäeläin olis vaan painattanu ohi. Kun sain Josin tutkimaan makausta, kehuin kovasti ja annoin juustoa. Sorkka oli yhdellä makauksella eikä J sitäkään meinannut noteerata. Mutta kyllä siitäkin pääsin kehumaan ja taas juusto kelpasi. Mutta olipa itikoita, mäkäräisiä, paarmoja ja vaikkapa mitä inhottavia önniäisiä. Ja hiki. Huh.
Nyt toivomme, että nenäpunkkihäätö tehoaa ja nenä alkaa toimia. Löytyisi se entinen innokas jäljestäjä. Tuli tänään tieto, että reilun viikon päästä mennään mejäkokeeseen. Hieman ylläri tuo oli, vaikka laitoinhan mie ilmon menemään..

Uimasillaan

Ihanan aurinkoinen päivä muutaman sadepäivän jälkeen eli uimaan!! Otin mukaan Jipsun uimalelun ettei aina vaan keppejä heitellä. Kepit pitää usein vielä pureskella sälöiksi, joten säästyttiin puuoksennusten siivoamiseltakin.

Huiskahäntä kävi tutkimassa rantaa.. 

 Lammessa useampi kelluva saareke. Josi nouti lelun vedestä ja nousi lähimmälle saarelle. Hieman joutui ihmettelemään, kun uintimatka jatkui taas päästäkseen pois kelluvalta mättäältä.

Ja häntä heiluu taas.. Olipa kiva uintiretki. Josi makailee tuossa jaloissa tätä kirjoittaessani. Kun kuvassa on märkä koira lähes liejuisen suolammen rannassa, niin sama koira jo kuivempana tuoksuu niin lammelle että huh huh..  Heinäkuussa J päässee kokeilemaan vepeä. Rallytoko piti jättää väliin, kun mulle sattui kolme menoa samanaikaisesti. Lopulta jäljelle jäi yksi (ainoa ei koiriin liityvä) mutta siellä sainkin mansikkakakkua :)

Eilen meillä oli metsässä mukana kauriin sorkka. Sorkkatreeniä pienemmällä sorkalla tällä kertaa. Mukavasti sorkka kiinnosti ja olipa hienon näköistä, kun tolleripoika juoksenteli pitkin mäntykankaita sorkka suussaan. Mukavan kokoinen tuo pikkusorkka. Vielä kun parkkipaikalta sai sen kotiin asti tuoda, oli varmasti J tyytyväinen. Hirven sorkkaa en ole antanut taloyhtiön pihojen läpi kuljetella mutta ehkäpä sekin vielä koittaa. Saapi naapurit tottua kaikenlaiseen meidän kanssa!

Viikonloppuna on tiedossa Joosepille makaustreenejä. Ehkäpä sorkkakin kaivetaan pakastimesta. Jo meinasin luovuttaa koko homman mutta kokeillaampa vielä kuitenkin. Tuleepahan testattua erilaisia makaus- ja sorkkatreenejä ja niiden toimivuus. 

Hukaton jälki

Kesän toinen mejäkoe oli Pohjois-Karjalan Juuassa todella mahtavissa maastoissa. Ennen koetta piti saada treenattua makauksia ja sorkkakin piti saada kiinnostavammaksi. Aikaa ei ollut paljoa eli yksillä treeneillä mentiin/treenikohde. Jälkeä ei Joosepille tehty lainkaan enää.
Koe oli oman yhdistyksen ja mejätoimikunnan järjestämä eli me olimme koepaikalla jo perjantai-iltana.
Säätiedoitukset lupailivat viikonlopulle vaihtelevaa säätä, jopa ukkosta. Helteinen viikko viileni hieman mutta parhaillaan lämpöä oli kuitenkin lähes +25. Sääkin oli todella vaihteleva: auringon paisteesta raekuuroihin. Ukkonenkin jyrisi ja salamoi.
Josin jälki oli tuomariryhmämme viimeinen ja pääsimme jäljelle puoli kolmen maissa. Hanskin opastus oli edellinen jälki eli me jouduimme J:n kanssa odottelemaan tunnin verran autossa ennen jäljelle pääsyä. Ei mikään paras mahdollinen tilanne ennen jäljelle menoa mutta ei ollut muitakaan vaihtoehtoja.
Josin jäljestys alkoi yllättävän rauhallisesti. Ei ollut sellaista rynnimistä kuin yleensä. Heti alkuun pistin merkille, että Josi teki jäljeltä pieniä pistoja sivuille tarkastaen jotain. Ei ollut ollenkaan suoraviivaista menoa. Mie sekosin laskuissa jossain vaiheessa, että millä osuudella ollaan menossa. Josi pyöritti minut ihan pyörryksiin. Makauksia J nuuhkaisi eli paljon parannusta edelliseen kokeeseen, jossa ei edes nuuhkaissut. Pysähtynyt ei kuin pikaisesti ekalla makauksella. Neljästä nuuhkaisi kolme, yksi makaus jäi männyn toiselle puolelle mistä Josi meni.  Ja kyllähän se sorkka taas jännitti. Mie luotin Josiin, että hienosti se menee - mutta.. Pysähdys, pari nuuhkaisua ja eikun eteenpäin. Tuomarin luvalla otin J:n takaisin ja sitten hän istahti kaadon viereen. Siinä kaatomakauksella oli kekomuurahaisia eli en minäkään kovin innokkaasti olisi halunnut alkaa sorkkaa nuolemaan tai peräti suuhun ottamaan. No mie olin ihan varma, että nolla taas kerran! Ajatukset oli sen mukaiset.. Matkalla majalle J halusi tunkea syliin, työnsi kirsunsa miun hikistä hikisempään kainaloon, tunki itseään penkin ja miun väliin - pikkuinen halusi olla lähellä. Olimme siis Josin kanssa takapenkillä molemmat!
Sitten ruokaa, sauna ja tulosten lukua odottamaan. Väsyneet mejäilijät ovat kovin hilpeää seuraa ja monet naurut saatiin vielä ennen loppuhuipennusta. Mitäs sieltä sitten tulikaan. Ei nollaa vaan VOI2  33p. Kaatokäyttäytymisestä tuli 1p. Jee! Parannusta edelliseen kertaan. Treenit jatkukoon enkä uusia jäljestysvaljaita hautaa vaatekaapin uumeniin.
Illalla kotona mie sitten hoksasin - sehän oli hukaton kakkonen! Niin oli hankalaa siellä jäljellä, että pisteet putosivat jokaisella osa-alueella paljon.

Helletreeni

Kun oli jo ehditty sopia jäljenteko ja jäljestys, niin eihän sitä enää muutettu. Vaikka ulkona oli lämmintä reilut +25 astetta niin metsään vaan. Koirathan pääsivät vähällä, kun he olivat vaan kerran metsässä. Kyllä mie eilen kotiin tullessa mietin, että voishan sitä muutakin harrastaa. Sen verran oli hikikuuma olo. Mutta harvoin näin helteistä kuitenkaan on.
Josille tehtiin suora, jolla oli useita makauksia ja lopussa tietysti sorkka. Ja mitäpä Josi tekikään.. Toisinto Kuhmon kokeesta eli makausten yli vähän nyökäten makauksen kohdalla. Tietysti sitten myös sorkan yli.
Voi ärrinpurrin sentään. Leikitettiin sitten Josia sillä sorkalla, heiteltiin sitä ja välillä Jooseppi pääsi sitä jahtaamaankin. Kyllähän tuo koipi alkoi kiinnostamaan ja jopa pari kertaa J heittäytyi selälleen sorkan viereen piehtaroimaan. Ja hurjasti sai kehuja jokaisesta lähentymisestä sorkkaa kohtaan.
Kotiin tullessa otin autosta tavarat ensin portin pieleen. Sorkka kurkisti sievästi pussista, kun Josi pääsi autosta pois. Jee - Jooseppihan meni ja otti sorkan suuhunsa sekä esitteli sitä ylpeänä. Kotiovelle pääsi sorkka J.n suussa ja pienen leikkihetken jälkeen palkka oli ansaittu.
Huh huh - koe olis tulevana viikonloppuna. Onneksi ei näytä tulevan kova helle; ehkä "vaan" +20.
Nyt vielä pari makaustreeniä ilman verijälkeä. Josi kyllä taitaisi jäljestää vaikka Kiinaan saakka mutta makaukset eikä sorkka juurikaan kiinnosta. Katsotaan mitä ehditään, miten metsään päästään ja helteeltä jaksetaan tehdä ennen viikonloppua. Auto hajosi eilen kesken mökkimatkan - onneksi isä tuli pelastamaan Josin ja minut helteiseltä maantieltä.