Ennen nukkumaan menoa

Eilen Josi otti leikkeihinsä pitkästä aikaa lähes kaikki lelut. Yleensä käytössä on lempilelu "Lemmu", jota J vinguttaa vain iltaisin. Eikä edes joka ilta. Eilen koira pötkötti miun kaa sohvalla ja Lemmu oli mukana myös. Josi meni etsimään lelulaatikostaan lisää pehmoja. Yhden kerrallaan hän sieltä otti, vingutti hetken lattialla ja toi minun syliin. Muutaman lelun Josi jätti lattialle. Lopulta mulla oli sylissä 6 lelua. Oli jo lähes nukkumaan menon aika, joten leluthan on siivottava paikoilleen! Menin lelulaatikon luo ja pyysin tuomaan (yksi kerrallaan) lelut takaisin. Josi tuntee lelunsa nimeltä, joten homma oli sen suhteen melkoisen helppo. Lelut tulivat kyllä mulle käteen mutta kun laitoin ne laatikkoon, Josi olisi halunnut ottaa ne sieltä vielä pois. Lopulta kaikki ötökät olivat paikoillaan ja sanoin, että nyt nukkumaan. Nopeasti Jipsu kävi kuitenkin Kisun mukaansa makuuhuoneeseen. Kisu nukkui kuitenkin yönsä olohuoneessa minne Josi kävi sen kuitenkin viemässä. Hauska iltaleikki Josilla :)  Joskus pentuna J otti possun mukaan nukkumaan mennessään, joten siitäpä kuva:

Kuva otettu kännykällä, joten laatu on mitä on. Josi nukkui mielellään pää helmalakanan alla piilossa ja possulla näköjään sama juttu ;)

Lumitilanne on vaihdellut vähän väliä. Tässä Josi poseeraa marraskuun puolivälissä ennen viimeisintä lumetonta kautta. 

Kaivaa, kaivaa..

Hämärähommia

Reilu viikko sitten, enimmän lumen sulettua kävimme tekemässä Josille jäljen. Sääntömuutosehdotuksia kuultuani tein makauksettoman lähdön. Muuten jälki oli "vanhaa mallia". Hieman päästiin mutkittelemaan, sillä lunta oli vielä metsässä paikoitellen. Katkokulma perinteisesti ja muuten mukavaa sammalmetsäjälkeä.
Seuraavana päivänä Josi pääsi tositoimiin. Hieman jännitti mitenkä alku sujuu. Tiellä seisottiin ja sanoin J.lle "jälki". Siitäpä poika toimeliaasti lähti metsään eikä edes mennyt meidän jälkiä pitkin. Alku löytyi vaivattomasti ja kova työskentely alkoi. Josi teki tosi tomerasti töitä nenällään, oli kiva katsoa. Kulmalla piti hieman pyöriä mutta jatko löytyi kuitenkin. Katko pyöritytti jälleen mutta palkintona oli jäljen päässä sorkka. (Ja se herkku, jonka pyrin aina mukaan muistamaan.) Mukavaa!

 Viikonloppuna kävin tekemässä Heidin kanssa jäljet punaturkeillemme. Valoisa aika vähenee päivittäin uhkaavasti ja näinollen jotain joutuu näköjään tekemään lähes pimeässä. Maantiellä ollut hurja sumu ei sentään ollut valunut metsään asti mutta pimeä yllätti lopulta. Jo Josin jälkeä tehdessä piti tiirailla puitten oksia mutta kyllähän kaksi näpsäkkää naista jäljet saa vaikkapa umpipimeässä. Toki helpompi tehdä päivän valossa, joten muistetaan tämä seuraavalle kerralle. Josin jälkeen tuli kolme suoraa ja kaksi makausta (sekä alkumakaus) eikä katkoa. Makaukset olivat sentään suorilla. Seuraavana aamuna (oli valoisaa) käytiin ajamassa jäljet.
Josin meno autolta jäljen alkuun oli perinteisen innokasta. Kaksin käsin roikuin liinassa kiinni ettei intomieli karkaa jäljelle yksin. Alkumakauksen poika nuuhki hyvin kuten myös ensimmäisen makauksen. Eka kulma meni loistokkaasti. Toisella kulmalla Josi luuli olevan katkon tai sitten siitä oli mennyt joku aivan ihanan kiinnostava eläin, sillä J lähti lähes 45 asteen kulmassa kohti alkumakausta. Kun työskentely ei ollut normaalia (katko)jälkityöskentelyä vaan hyvinkin suoraviivaista (ja pelkäsin alkumakauksen tulevan jonkun ajan päästä eteen), kehoitin koiraa. J ottikin suunnan takaisin kulmalle ja siitä kivasti jäljelle. Toinen makaus meni vauhdissa nuuhkaisten. Sorkka pysäytti vauhdin ja herkkupalkinto löytyi syötäväksi. Jälkien jälkeen Josi pääsi Nuuskun ja Rapsun kanssa juoksentelemaan. Välillä J malttoi jopa yrittää leikkiä saada aikaiseksi, eikä lenkki mennyt kokonaan nenä tyttöjen hännän tuntumassa vipattaen.
Ehdottomasti pitää vielä tehdä jälki ellei lumi tule muuttamaan suunnitelmia. Haaveissa olisi pitkä jälki, ainakin paljon pitempi kuin nämä noin 300m jäljet.

Josin ruoka vaihdettiin Carrierista JahtiVahtiin, sillä Carrierin saaminen alkoi olla hankalaa/kallista. Täällä kun ei myyjää ihan lähellä sille ruoalle ole. Mutta hyvinhän tuo JV tuntuu Jipelle sopivan. Muutaman dieettipäivän hän on omatoimisesti pitänyt; ehkäpä pienempi annos riittäisi. Painoa tarkkaillaan; nyt Josi painaa n 19,5kg.