Lupasin Josille joululahjaksi hieronnan ja nyt kävimme sen "lahjakortin" lunastamassa. Eli eka hieronta on käyty. Malttoipa Jooseppi olla jopa paikallaan ja lihasjumit löydettiin. Selkälihakset kaipaavat lisää käsittelyä ja jatkamme hierontoja niin kauan kuin tarve vaatii. Oireillut Josi ei mitenkään ole, jos ei peitsaamista oteta huomioon. Voi hyvinkin olla, että hierontojen jälkeen Josi löytää "uuden" askellajin eli ravin. Toivotaan ainakin.
Ollaan useana päivänä peräkkäin autoiltu metsämaille ulkoilemaan, kun säätkin ovat suosineet. Pari kertaa ulkoilutimme myös dameja, joita Josi innokkaasti nouti. Mahtava on vauhti ja into, kun tolleri painattaa matalana kohti noudettavia pötköjä. Ja paluuvauhti on yhtä hurja. Mukavaa omistaa noutaja, noin innokas.
Sattuipa eräällä reissulla sitten auto uppoamaan hieman liian syvään eikä saatu sitä omin voimin pois. Sen reissun seurauksena itse tarvitsisi hierojaa; sen verran kävi olkapäihin kahden (!!) auton työntäminen. Sellainen reissu, että tosissaan ja sydämen pohjasta kaipaa kesää ja jopa paria hirvikärpästä!
Agilityssä Josi teki kaksi (!!) onnistunutta paikallaoloa ja siitä pienet hypyt. Mutta nämä eivät tapahdu peräkanaa vaan Josia pitää "jäähdytellä" yllättävän kauan, ennenkuin on taas rauhallisesti aloillaan. Treeniä tähän lisää vaan, niin hyvä tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti