lauantai 5. maaliskuuta 2011

Askellaji oikeaksi

Ihanat ulkoilusäät ovat suosineet. Tänään kävimme reippaalla kävelylenkillä rauhallisessa metsässä. Josi ei kyllä juurikaan kävellyt vaan juoksenteli ees taas puista pudonneiden oksien ja tuulessa lentelevien kaarnanpalojen sekä muiden höytyvien perässä. Josi on saanut edelleen hierontaa ja vesijuoksumatolla hiippailla eteenpäin. Taitaa olla J erikoistapaus; myös vedessä peitsaus onnistuu. Valitettavasti.
Hieman edistystäkin on tapahtunut, kun ollaan saatu Josi ravaamaan hihnassa. Vauhti vaan on niin kovaa, ettei meidän kunnolla kovin pitkiä matkoja jaksa juosta (=hölkätä :) ). Nyt ollaankin etsitty potkuria, että päästäisi vauhdikkaammille lenkeille ja ravi kunnolla päälle ja sitä vauhtia sitten pudotettua, ehkä. Ei ole opiskelija-duunaripariskunnalla oikein varaa investoida upouuteen potkuriin. Mutta jos ei käytettyä löydy, täytyy uhrautua. Kotona meillä on hienot "tikapuut", joiden kanssa on treenattu takajalkojen käyttämistä, tehokkaampaa sellaista. Tikapuut ovat lattiaa vasten, ehkä 7cm korkeudella maasta (hienojen vinyylipainojen varassa) ja siinä sitten useita kertoja päivässä Jooseppi menee eestaas jalat oikeassa järjestyksessä.
Eipä olisi uskonut, että pitää koira opettaa kävelemään - oikein.
Eilen oli jo hienot mahdollisuudet päästä pitkän tauon jälkeen agilityyn. Mutta aina ei asiat mene niinkuin suunnitellaan. Josi ei käyttänyt iltapäivällä toista takajalkaa ollenkaan. Syyksi paljastui pieni rikama anturassa!? Enpä uskaltanut riskeerata ja jätimme treenit väliin. Mutta eikös vaan treeniajan alkaessa Josi kuljeskellut jo aivan normaalisti! Uskaltauduimme sitten pienelle iltalenkille ja raviharjoituksiin siinä samalla.
Muistoja pakkasilta
Tässä taitaa kunto nousta kohisten kohti kesää mentäessä. Eipä tuosta haittaa ole. Vielä oli noin 80cm hanki tuolla metsässä eli monta aurinkoista päivää saa vielä tulla ja olla ennenkuin pääsemme sammalmättäillä kulkemaan ja tutkimaan keväistä luontoa. Sitä odotellessa jatkamme monenlaisia treenejä ja etenkin nautimme koiramaisesta elämästä. Saas nähdä milloin se karvanlähtö alkaa..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti