Hieman edistystäkin on tapahtunut, kun ollaan saatu Josi ravaamaan hihnassa. Vauhti vaan on niin kovaa, ettei meidän kunnolla kovin pitkiä matkoja jaksa juosta (=hölkätä :) ). Nyt ollaankin etsitty potkuria, että päästäisi vauhdikkaammille lenkeille ja ravi kunnolla päälle ja sitä vauhtia sitten pudotettua, ehkä. Ei ole opiskelija-duunaripariskunnalla oikein varaa investoida upouuteen potkuriin. Mutta jos ei käytettyä löydy, täytyy uhrautua. Kotona meillä on hienot "tikapuut", joiden kanssa on treenattu takajalkojen käyttämistä, tehokkaampaa sellaista. Tikapuut ovat lattiaa vasten, ehkä 7cm korkeudella maasta (hienojen vinyylipainojen varassa) ja siinä sitten useita kertoja päivässä Jooseppi menee eestaas jalat oikeassa järjestyksessä.
Eipä olisi uskonut, että pitää koira opettaa kävelemään - oikein.
Eilen oli jo hienot mahdollisuudet päästä pitkän tauon jälkeen agilityyn. Mutta aina ei asiat mene niinkuin suunnitellaan. Josi ei käyttänyt iltapäivällä toista takajalkaa ollenkaan. Syyksi paljastui pieni rikama anturassa!? Enpä uskaltanut riskeerata ja jätimme treenit väliin. Mutta eikös vaan treeniajan alkaessa Josi kuljeskellut jo aivan normaalisti! Uskaltauduimme sitten pienelle iltalenkille ja raviharjoituksiin siinä samalla.
Muistoja pakkasilta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti