Vieroitusoireita

Jäljelle mieli on sekä minulla että Josilla. Ilmeisesti pitää tehdä ihan oikea jälki lähiaikoina.
Mökille mennessä varauduin jäljen ja sorkkatreenin tekoon. Veri, sieni ja sorkka sekä pari purkkia "seessaria" oli mukana mutta muut jutut unohtuivat lähtöhässäkässä kotiin. Siis ei valjaita, ei liinaa eikä mitään merkkejä mitä maastoon laittaa. Siispä inspiraatiota peliin ja kyllähän treenit saatiin aikaiseksi.
Ekan jäljen vedin verellä lähes itseni pituiseen horsmikkoon, jälki vanheni yön yli ja aamulla kaatona oli sorkka. Lähdin Joosepin kanssa aamukävelylle tarkoituksena törmätä jälkeen ja niinhän siinä kävi. Holtittomasti juoksennellut tolleripoika otti hajun maasta ja hyvää kävelyvauhtia jäljesti sorkalle. Seessaria (Cesar) palkinnoksi mainiosta suorituksesta.
Toinen harjoite olikin laahausjälki sorkalla. Josi oli Hanskin kanssa saunanlämmityspuuhissa ja sillä aikaa vedin jäljen mökin eteen ja sorkka jäi pötköttelemään ruusupuskan taakse. Josi tuli juosten saunalta mökille (ei osaa kävellä sitä polkua, vaan aina täysillä) ja tulipa vauhtiin hurja hiljennys, kun sorkan haju tarttui kirsuun. Josin ilme ja eleet olivat kyllä aivan mahtavat! Olipa ihana sorkka hajun päässä ja J otti sen jopa suuhunsa. Ja taas Seessari maistui.
Kolmas (ja se haisevin) jälki oli taas laahausjälki. Sorkka alkoi olla todella kuoppauskunnossa, olihan se muhinut kylmälaukussa kylmäpatruunoiden kanssa pari päivää. Huh ja hyh - mutta loputkin Seessarit Josi ansaitusti jäljesti. Kyseistä sorkkaa emme käytä enää harjoituksissa emmekä muutenkaan!
Josi tutki mökin edessä ollutta hajuvanaa myöhemmin monet kerrat ja yritti laajentaa reviiriä, josko sorkka olisikin jossakin lähistöllä tai vaikkapa se onneton olento, jolta jalka oli jäänyt ruusupensaan taakse. Ei näkynyt sorkkaa eikä jalatonta eläintä mutta haju oli hurrrrrjan kiinnostava.
Ja se hymy, mikä Josin naamalla on kun ollaan mökillä!! Suupielet ovat korkealle korviin päin, suu hieman raollaan joten hampaita näkyy mutta kieli näkyy vain hieman ja mantelin muotoiset kosteat ruskeat silmät niin iloiset. Kyse ei ole läähätyksestä vaan aidosta hymystä ja tyytyväisyyden merkistä!!! Onnellinen tolleri!
Kaikki vinkit otan mielihyvin vastaan, joilla saisimme Josin pysähtymään sorkalle jäljestyksen päätteeksi. Nyt meillä on ollut tarkoitus tehdä sorkasta niin ihana, että sille kannattaa pysähtyä. Josi rakastaa ruokaa, joten yhdistelmä herkku ja sorkka on ollut monesti käytössä. Ihan jännittää jo etukäteen, että kuinka seuraavassa kokeessa sitten käy. Tiedossa ei ole mitään varmaa koetta vielä mutta pitää odottaa..
Nyt kotona Joose onkin lähes vaan lepäillyt. Mökillä hän ei päivällä malta nukkua, kun on niin paljon hajuja ja ääniä mitä pitää tarkkailla ja itikatkin kiusaavat. Lämpimät säät "hellivät" meitä eikä sateestakaan ole tietoa. Heinäkuussa täällä on satanut hieman alle 17mm eli ei ihme että on metsäpalovaroitus päällä aina vaan.