Seuraavana aamuna teeriä oli ollut enemmänkin puissa ja ne olivat lumoutuneet Josin liikkumisesta puiden alla. Olisi kuulema hyvin saanut kiväärillä ammuttua mutta mukana oli vaan haulikko.
Mie pidin mökkiä lämpimänä ja parantelin hyvinkin mustelmaista jalkaani. Jäljestyksen tohinassa olin saanut jalkaani ison kipeän mustelman, jota kumppari ikävästi hiersi.
Tällä kertaa tuli todella selväksi, että eri toiminnoilla (koiralle) pitää olla selvästi oma käsky tai sana. Verijäljellä käytän "jälki". Sitä Josi ei kolarihirveä jäljestettäessä nähtävästi ymmärtänyt, eihän siellä ollut verta! Käytin siellä sitten sanaa "etsi". Metsällä ollessa Hanski oli Josille sanonut "etsi" ja J oli löytänyt hirvien jälkiä ja lähtenyt niitten mukaan kulkemaan. Fiksu koira!! Eli joka paikkaan oma sana, käsky, kehoitus..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti