Tehtiimpä eräänä iltana ennen pimeän tuloa Josille pitkästä aikaa verijälki. Edellisen kerran J olikin jäljellä PM-kokeessa, joten olihan tuo aikakin. Suunnitelmissa oli treenata niitä makauksia.. Senkun suunnittelet, tuumasi Josi ja touhotti kuin veturi eteenpäin, kuten aina jäljen alussa. Kelasin liinan lyhyelle makauksen lähestyessä ja menin Josin eteen, että yhdessä tutkittaisi ja ihasteltaisi makausta. No joo - Josi kurkki mieluummin ohitseni, oli jopa hieman närkästyneen oloinen. Mitäs menin hänen työtään sotkemaan.. Kolme makausta neljästä näin tein, eikä J tuntunut olevan yhtään kiinnostuneempi niistä kuin ennen. Pieni nuuhkaisu (ja tällä kertaa neljä jalkaa maassa yhtäaikaa!!) riitti Josin mielestä. On mennyt huonomminkin. Katko selvisi todella nopeasti ja sorkalle pysähdys. Ihan jees homma koiralta, jota ihan selvästi kiinnosti metsän muutkin hajut.
Linnut, etenkin pyyt ja sitä isommat lentävät kiinnostavat Josia kovasti. Vauhdikasta on metsässä juokseminen kun sattuu sopiva haju kirsuun. Mukava seurata koiran toimintaa ja kiinnostusta riistaan.
Noutotreenejä ollaan tehty yhdellä damilla edelleen. Ei oikein taida uskaltaa ottaa useampaa mukaan vielä. Täytyy saada palautus varmemmaksi ennenkuin pikkukoiran pikkupäätä rasitetaan useammalla noutoesineellä. Nyt kyllä dami palautuu vähintään metrin päähän ohjaajasta ja usein käteenkin asti. Vähitellen vähitellen..
Tokoa ollaan treenailtu kotona ja jotain ihan pientä ulkonakin. Voi tuon tollerin intoa tehdä yhdessä asioita ja etenkin jos luvassa on herkkuja! Pitää myös muistaa, ettei treenaile kovin nälkäisen koiran kanssa, jos sormet ovat itselle tärkeät. Muutaman kerran on innokas Josi meinannut rystysiä myöten viedä sormet mennessään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti