Varis pääsi pakastimesta ulkoilemaan ihan kunnolla. Pikku-neiti Elena pääsi elämänsä ensimmäistä kertaa nuuhkimaan varista. Voi että kun olisi oma pikkutolleri.. Nyt tehtäisiin monta asiaa toisin kuin J.n kanssa. Josille tehtiin pari noutoa mutta palautus takkuaa taas. Kotona ollaankin tehty pelkästään palautusharjoituksia. Hidasta on, kun näköjään tehdään vaikeimman kautta nuo.
Verijälkikin tuli Jooselle tehtyä viikko sitten ja samalla Nipa (flätti) pääsi toista kertaa jäljestämään. Josi meni tavalliseen innokkaaseen tyyliinsä, merkkasi kaikki makaukset (juustoa) ja kulmat meni terävästi. Suunnittelin tekeväni vielä "herkistelyjäljen" ennen viikonlopun PM-koetta mutta enpä taida. Tai vielähän tässä ehtii, jos oikein innostuu. Muutaman kerran on jälki ollut paria päivää ennen koetta enkä ole huomannut sen haittaavan koesuoritusta. Eikä näköjään tauollakaan ole juuri merkitystä.
Agilityhallilla käytiin todella pitkästä aikaa. Mielestäni Josin maltti on kasvanut reilusti vuodessa ja silläpä uskaltauduin kokeilemaan. Josille tehtiin ihan malttitreeniä, kontaktin pitämistä. Mukavastihan tuo luppakorva minua seurasi eikä ollut samanlainen hötkelö kuin aiemmin. Vielä muutama kokeilukerta ja ehkäpä päivityksiä agilityn puoleltakin syksymmällä tulee.
Metsälenkkeilyt ovat hauskoja (paitsi ne hirvikärpäset). Eilen Josi löysi jonkun vanhan verijäljen! Huomasin käytöksestä, että jotain erikoista siellä maassa on. Kun J meni niin tarkkaan nenä maassa eteenpäin ja tuli 90 asteen kulma matkalla, minä menin seuraamaan mitä sieltä löytyy. Vanhoja makauksia (sammaleet päällä) poika nuuhki tarkasti ja mie kehuin kyllä. Hauska löytö. Merkkais ne makaukset kokeissakin tuolla tavalla niin jopas olis hienoa. Sitä saankin sitten viikonloppuna katsoa 6 metrin päästä miten J malttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti