Kauniit säät ovat hemmotelleet meitä ja ollaankin sitten pyritty ulkoilemaan mahdollisimman paljon. Perjantaina kävimme kiertämässä Kalliojärven kierroksen, joka on noin neljä kilometriä pitkä. Lenkki kiertää nimensä mukaan Kalliojärven ja maisemat ovat hienot. Tolleri otti taasen hurjia spurtteja pitkin polkua ja hävisi monesti näkyvistä suopursujen sekaan. Josi juoksenteli tollerisydämensä kyllyydestä polkuja sekä pitkospuita edestakaisin. Josi saikin lenkkeiltyä varmaan 5km ainakin. Muutamissa kohdissa polkun jatkopaikka ei ollut kovin selvä Josille mutta Josi fiksuna koirana rengastamalla nuuskutteli polun jatkon.
Perjantaina on myös tollereitten agilityvuoro ja menin Josin kanssa siis sinne. Luulin, että pari tuntia aiemmin tekemämme retki olisi rauhoittanut Josia, mutta kuten monesti ennenkin, olin väärässä. Virtaa riitti aivan loppumetreille saakka pojalla. Aivan aluksi teimme pelkkiä alastuloharjoituksia, sillä Josilta on unohtunut täysin kontaktihommat kesän aikana. Keväiset hienot pysähdykset kontaktille ovat muisto vain.. Puomia emme siis kentällä ottaneet vaan mukavia kahden hypyn sekä hyppy-putki- sarjoja. Intomieli tollerimme meni tuulispään lailla kohti esteitä ja suoriutui hienosti annetuista pätkistä. Paitsi mitä nyt ei malttanut paikallaan pysyä (mie tahon nyt heti - ajattelee Josi), minulla kädet ja jalat meni sekaisin, tuli hiki ja kengän pohja halkesi. Siis malttitreeniä Josille, minulle käynti kenkäkaupassa sekä oikean ja vasemman opettelua ;-)
Sieniretkillä olemme muutaman kerran käyneet. Josi ei ihan vielä kyllä tunnista männynherkkutattia, joka on melkein ainoa minun tuntemani sieni. Jospa tuosta saisi koulutettua sellaisen tattikoiran. Sepäs olisikin hupaisaa ja ainakin kannattavaa, jos myyntiin asti tatteja Jooseppinen löytäisi. Opiskelijan unelmahomma..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti